Onko hedelmällisyyteni normaali? Pehmeitä keinoja raskautta heikentävien tekijöiden havaitsemiseksi

Luonnollista ehkäisyä käyttävä voi hyödyntää kehostaan tekemiään havaintoja myös tarkastellakseen, vaikuttaako oma hedelmällisyys normaalilta. Kehon tarkkailu paljastaa monia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa heikentävästi raskaaksi tulemiseen.

Luonnollisen kehon tarkkailun on myös tieteellisesti todettu auttavan pareja, joilla on vaikeuksia saavuttaa raskaus. Mittavassa kiinalaistutkimusessa 45 280 lapsettomuudesta kärsinyttä pariskuntaa opiskeli lämpötila-valkovuoto-kohdunnapukka-menetelmän, ja heistä peräti lähes kolmasosa (14 524; 32,1%) onnistui tulemaan luonnollisin keinoin raskaaksi menetelmän avustamana (lähde englanniksi). Vaikuttava tulos!

Tässä joukko tärkeitä hedelmällisyyteen liittyviä seikkoja, jotka luonnollinen ehkäisy auttaa paljastamaan:

• Normaali ovulaation tapahtuminen. Monet kärsivät anovulatorisista kierroista, joissa ovulaatiota ei tapahdu lainkaan. Satunnaisista anovulatorisista kierroista ei tarvitse huolestua, mutta jos niitä on jatkuvasti, on raskaaksi tuleminen vaikeampaa (luonnollisesti, koska vuodessa on vähemmän kiertoja, joissa raskaaksi tuleminen olisi mahdollista). Lämpötilamenetelmä paljastaa, tapahtuuko kierrossa ovulaatio.
• Luteaalivaiheen pituus. Luonnollinen ehkäisy auttaa todentamaan tarkan päivän ovulaation tapahtumiselle, ja tästä voi laskea luteaalivaiheen eli ovulaation jälkeisestä päivästä kierron viimeiseen päivään kestävän vaiheen keston. Luteaalivaiheen on oltava riittävän pitkä, jotta hedelmöittynyt alkio ehtisi kiinnittymään kohdun seinämään. Luteaalivaihe kestää keskimäärin 14 päivää, mutta kestoa 10-16 päivän välillä pidetään normaalina. Alle 12 päivän luteaalivaihe voi heikentää raskaaksituloa. (huom: älä laske tiputteluvuotoa kuukautisten alkamiseksi, vaan vasta ensimmäinen kunnon vuotopäivä)
• Alhainen keltarauhashormonin tuotanto. Kierron lämpötilakäyrä voi paljastaa alhaisen keltarauhashormonin tuotannon. Tätä kannattaa epäillä jos lämpötilat putoavat nopeasti luteaalivaiheessa alkukierron lukemiin. Lämpötilojen lasku muutama päivä ennen kuukautisia on normaalia.
• Aikainen tai myöhäinen ovulaatio. Ovulaatio tapahtuu keskimäärin 14 päivää ennen kuukautisia, mutta tämä voi vaihdella. Moni keskittää yrityksen tämän päivän ajalle, mutta yritys saattaa olla väärin ajoitettu. Luonnollisen ehkäisyn menetelmät auttavat tunnistamaan oikean ajankohdan.
• Hedelmällisen valkovuodon esiintyminen. Luonnollisen ehkäisyn gurun Toni Weschlerin mukaan hedelmällinen valkovuoto on erittäin tärkeä tekijä raskaaksi tulemisessa, mutta yksi vähiten ymmärretty. Hedelmällinen valkovuoto auttaa siittiöitä uimaan ja ravitsee niitä, jotta ne eläisivät tarpeeksi kauan hedelmöittääkseen munasolun - joka puolestaan saattaa elää vain 12 tuntia. Mitä vanhemmaksi tulemme, sitä vähemmän hedelmällistä valkovuotoa esiintyy, joten on tärkeää ajoittaa yrityshetki hedelmällisen valkovuodon ajankohtaan. Vaikka olisi petipuuhissa, mutta hedelmällistä valkovuotoa ei ole, suurin osa siittiöstä voi kuolla muutamassa tunnissa.
• Alkuraskauden keskenmeno. Tätä ei varsinaisesti tiedä luonnollista ehkäisyä käyttävä, mutta lisäsin tämän listaan sillä samojen menetelmien käyttö auttaa havaitsemaan alkuraskauden keskenmenon. Alkuraskauden keskenmenot ovat erittäin yleisiä, mutta niitä voi olla vaikea havaita; raskaustestin mittaamaa raskaushormonia ei välttämättä erity tarpeeksi raskauden havaitsemiseksi. Viimeistään 18 "korkeaa" lämpötilaa ovulaation jälkeen (tai 2-3 päivää pisimmän normaalin luteaalivaiheen päälle) merkitsee alkanutta raskautta. Jos lämpötila laskee tämän jälkeen ja verinen vuoto alkaa, on kyseessä keskenmeno. Ilman lämpötilan tarkkailua vuodon olisi luultavasti tulkinnut tavallista pidemmäksi kierroksi. Jos raskaaksi tuleminen on toiveissa, on tärkeää tietää että raskaaksi tuleminen ylipäätään onnistui, ja miettiä keinoja alkuraskauden keskenmenon todennäköisyyden vähentämiselle lääkärin kanssa. Myös "kolmas" lämpötilan siirtymä, eli lämpötilojen kohoaminen korkeammaksi kuin tavallista loppukierrosta, kertoo yleensä alkaneesta raskaudesta. Tämän toteamiseksi tarvitaan kuitenkin säännöllistä ja tunnollista mittaajaa, sunnuntaimittaajan tuloksista tätä tuskin tohtii tulkita.

Kuvittele, että voisit lääkärille mennessäsi taustoittaa: "Olemme kumppanini kanssa ajatelleet yrittää lapsen hankkimista kevään aikana. Ovulaationi on hyvin säännöllinen, lähes aina 16 kiertopäivä, mutta luteaalivaiheeni on lyhyenpuoleinen, 10 päivää. Voisikohan kyse olla alhaisesta keltarauhashormonin tuotannosta, sillä aika-ajoin minulla on myös tiputteluvuotoa kierron lopussa? Millä keinoilla mielestänne voisin pyrkiä edistämään onnistunutta raskauden alkua?" Voisi siinä suomalaislääkäriltä loksahtaa suu auki!