perjantai 27. syyskuuta 2013

Ovulaatiopäivän laskeminen - rytmimenetelmä ja standardipäivämenetelmä

Hei rakkaat lukijani!

Viimeksi kirjoitin yli vuosi sitten, juuri kun olin saanut positiivisen raskaustestin. Jopa on aika kulunut! Ensin hurahti ohi yhdeksän kuukauden odotus ja nyt viisi kuukautta pienen poikavauvan kanssa. Elämä on uutta, mutta myös ihanaa.

Olemme ehkäpä poikkeuksellisesti vielä viiden kuukauden korvilla täysimetyksellä, joten paluu takaisin luonnolliseen ehkäisyyn on vielä edessä. Palailenkin blogin ääreen pehmeällä laskulla vastaamalla Anskun lähettämään kysymykseen:
Haluaisin kysyä sinulta, että miten tuo ovulaatiopäivä lasketaan? Siis ymmärsin kyllä lämpömenelmän ja mittauksen, mutta mietin, että onko siihen joku kaava, jolla ovulaatiopäivän voi laskea ilman tätä mittausta? Oma kiertoni kestää 31-33 päivää, ja sen se on ollut jo muutaman vuoden.
Jos lämpötilaa ei halua mitata tai kehoaan muuten tarkkailla, taikka käyttää muita apuvälineitä ovulaation määrittämiseen, ei ovulaatiopäiväänsä voi mitenkään tarkasti tietää. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksiselittelinen, sillä vaikka päivää ei tarkalleen tiedä, voi sen summittaisesti arvioida ja olla noin 95-prosenttisesti oikeassa. Tällaista ehkäisymenetelmää kutsutaan kalenteriin perustuvaksi, puhekielessä "varmoiksi päiviksi". Koulussa taidetaan opettaa, etteivät kalenterimenetelmät ole ehkäisykeinoja lainkaan, mutta itse asiassa oikein käytettyinä niissäkin on varsin hyvä tehokkuus. Tutustu siis menetelmiin avoimin mielin.
 
Erilaisia ovulaation laskutapoja on useita, muun muassa rytmimenetelmä ja hiljattain yhdysvaltalaisessa maineikkaassa Georgetownin yliopistossa kehitetty "standard days". Tälle ei taida olla vielä suomenkielistä termiä, joten viittaan siihen standardipäivämenetelmänä.
 
Kalenterimenetelmät ovat siinä mielessä helppoja, että ei niitä käyttäessä tarvitse tietää muuta kuin keskimääräinen kuukautisten kesto. Menetelmän kääntöpuolena on taas tarkkuus: kalenterimenetelmällä arvioidut ei-hedelmälliset päivät ovat väistämättä arvaus, ja jos satut epäonneksesi kuulumaan erityisen nopeasti ovuloivaan ryhmään, ei kalenterimenetelmä toimi. Tätä ei tietenkään voi tietää etukäteen, ellei sitten etsi ovulaatiopäiväänsä kehon tarkkailun avulla.
 
Rytmimenetelmä toimii seuraavalla tavalla:
  1. Kirjaa ylös mahdollisimman monen kuukautiskiertosi kesto päivissä.
  2. Etsi lyhin kierto ja miinusta siitä 19 päivää.  Näin monta päivää kierron alussa on hedelmätöntä.
  3. Etsi pisin kierto ja vähennä siitä 10 päivää. Näin monta päivää kierron lopussa on hedelmätöntä.
Jos kierto on siis lyhimmillään 31 ja pisimmillään 33 päivää, voi sängyssä peuhata päivät 1-12 ja 23-33.

Rytmimenetelmä kuulostaa teoriassa hyvältä, ja teoriassa se myös toimii. Käytännössä kuitenkin tutkimuksissa on havaittu, että rytmimenetelmää käyttävästä sadasta naisesta 25 tulee vuoden kuluessa raskaaksi (vrt. kondomilla 15 tulee raskaaksi ja pillerillä 8). Toisaalta moni voi tätä menetelmää käyttäessä alkaa lepsuilla tai muuten vain laskea väärin, joten jos olet todella säännöllinen aina, myös stressaavissa tilanteissa ja jo vuosien ajan, orjallisesti menetelmää noudattaen uskoisin sen olevan kohtuullisen tehokas.

Georgetownin standardipäivämenetelmä on kehitetty puolestaan vain kymmenisen vuotta sitten ja se onkin todella simppeli menetelmä:

Menetelmää käyttääksesi tarkista ensin nämä:
  1. Kuukautisesi ovat aina säännölliset
  2. Kiertosi ei ole koskaan lyhyempi kuin 26 päivää
  3. Kiertosi ei ole koskaan pidempi kuin 32 päivää
Jos yllä olevat ehdot täyttyvät, voit noudattaa menetelmää eli pidättäytyä suojaamattomasta seksistä kierron päivien 8 ja 19 välillä (nämä päivät mukaanlukien). Mitään laskutoimituksia ei siis tarvita.

Oikein käytettynä amerikkalaiset ovat tutkineet että standardipäivämenetelmällä raskaaksi tulee sadasta naisesta vuodessa vain 5.

Valitettavasti Anskun 33 päivän kierrolla standardipäivämenetelmää ei saa käyttää, joten kalenterimenetelmistä olisi valittava rytmimenetelmä.

Jos standardipäivämenetelmä kiinnostaa, sen avuksi voi ostaa pienen helmiketjun: ketjussa on erivärisiä helmiä, esimerkiksi ruskeita ja valkoisia. Jokaisena päivänä ketjun pientä merkkiä siirretään yhden helmen verran eteenpäin. Helmen väri kertoo, onko kyseisenä päivänä mahdollisuus tulla raskaaksi (helmi on valkoinen) vai ei (helmi on ruskea). Helminauhoja myy muun muassa Amazon.

Rytmimenetelmää tai standardipäivämenetelmää voi aivan hyvin käyttää muun luonnollisen ehkäisyn tukena, varsinkin jos tarkkailu tuntuu työläältä joka päivänä. Menetelmän aloittamista ennen on kuitenkin syytä pohdiskella, mitä tekisi jos raskaus vahingossa alkaisi... Vaikka toisaalta ehkäpä kenen tahansa seksiä harrastavan olisi hyvä käydä ajatus läpi, sen verran raskauksia alkaa kuitenkin ehkäisymenetelmistämme huolimatta.

Oikein hyvää syksyä teille kaikille ja kiitokset Anskulle hyvästä kysymyksestä!