Täydelllinen ovulaation tunnistus

Viime kierrossa 18 kuukauden tunnollinen luonnollisen ehkäisyn käyttöni palkittiin. Ensimmäistä kertaa onnistuin tunnistamaan ovulaation aivan varmasti noin 12 tunnin tarkkuudella. Mieletöntä! Tällaiseen tulokseen eivät pysty ovulaatiotestit, eivätkä edes lääketieteen meille tavallisille tallaajille tarjolla olevat vaihtoehdot!

Mikä tässä kierrossa oli sitten erityistä verrattuna aikaisempiin kiertoihin? 

• Koska kierroistani on jo jonkin verran statistiikkaa, keskitin tarkkailu-energiani erityisen olennaisiin päiviin, erityisen tarkasti kiertopäivästä 8 eteenpäin (keskimäärin ovulaationi on n. 14. päivä). Näin ollen tarkkailu-intoni säilyi korkeana eikä luonnollisesta ehkäisystä ollut liikaa vaivaa. Jonkin verran tietysti auttoi että ovulaatio oli jo 12. kiertopäivä joten tätä energiaa ei tällä kertaa tarvinnut pitää niin kauan yllä.
• Aiemmin hieman parjaamani ovulaatiomikroskooppi lunasti paikkansa hyödyllisenä apuvälineenä. Ovulaatiopäivänä sain niin kauniita saniaismaisia kuvioita mikroskooppiin ettei niistä vain voinut erehtyä.
• Muutokset omassa kehossa voivat tapahtua muutaman tunnin sisällä. Tarkkailin kohdunkaulaa ja valkovuotoa ovulaatioajankohtana 2-3 kertaa päivässä ja olin onneksi juuri ovulaatiopäivänä erityisen systemaattinen. Edellisenä kiertopäivänä kananmunanvalkuaista muistuttavaa valkovuotoa oli runsaasti, ja samoin 12. kiertopäivän aamulla. Kohdunkaula tuntui sijaitsevan kohtuullisen korkealla ja pää tuntui turpealta ja "isolta" (anteeksi nämä kuvailut mutta jos asioista ei puhu niiden nimillä, tuskin tämä kuvailu auttaisi kovin montaa). Minusta on aina ollut hankalaa tarkkailla ja tulkita kohdunkaulaa, mutta kun kokeilin samana päivänä iltapäivällä, oli ero aivan räikeä. Kohdunkaula tuntui pieneltä, olevan alhaalla, ja kovalta; kananmunanvalkuais-valkovuotoa ei ollut nimeksikään vaan vain vähäistä sitkeää. Ovulaatio oli varmasti tapahtunut aamupäivän aikana. H-hetkeä lähellä olevina päivinä kannattaa siis tarkkailla näitä ahkerasti!

Kiehtovaa tässä kierrossa oli vielä sekin, että vastoin kaikkia menetelmän sääntöjä, en käyttänyt kaikista tärkeintä lämpötilamenetelmää lainkaan. Lähes kaikissa käyttämissäni lähteissä puhutaan lämpötilan mittauksen tarpeellisuudesta: kuinka se on äärimmäisen olennainen luonnollisessa ehkäisyssä, sillä vain sen avulla voidaan täysin todeta ovulaation tapahtuminen. Olen täysin samaa mieltä ja mielelläni jatkaisin sen käyttöä. Minulla on kuitenkin ollut paljon pitkiä ulkomaanreissuja, jolloin aikaero, omituisiin aikoihin herääminen, nukkuminen ilmastoidussa / lämpimässä makuuhuoneessa, ja muut seikat vaikuttavat aamulämpötilaan niin paljon ettei sitä voi luotettavasti hyödyntää.

Suosittelen kuitenkin kaikille muille mahdollisimman paljon aamulämpötilan hyödyntämistä. Kun lämpötilamenetelmän kanssa on hieman opetellut tunnistamaan muita merkkejä, voi ehkä uskaltautua luovempaan kokeiluun sen mukaan kuinka sinut on oman kehonsa kanssa. Kokeilemisessa kannattaa pitää pieni tiedemies aina ajatuksissa mukana: vain yhteen merkkiin ei saa ikinä luottaa. Kuten yllä, tarkkailin montaa eri tekijää: valkovuotoa (erittäin olennainen, siittiöt tarvitsevat tätä elääkseen), kohdunkaulaa (vaikeasti tulkittava, mutta oikein tulkittuna hyvä merkki), statistiikkaa (antaa suuntaa mutta tähän ei pidä ikinä luottaa) ja ovulaatiomikroskoppia (antaa viitteitä vähintään 2-3 päivän tarkkuudella). Tieteessä yleensä ajatellaan että kolmea tekijää tarkkailemalla saadaan jo hyvin täsmällinen tulos, mutta tietysti mitä useampia, sen parempi! Tässä alla vielä koontia, mitkä kaikki tekijät auttavat bongaamaan ovulaation. Valitse ensimmäisestä listasta mielellään vähintään 3, joita hyödynnät!

Tärkeimmät merkit:

• Aamulämpötilan nousu. Tieteellisesti tutkittu ja hyväksytty menetelmä, joka kertoo ovulaation tapahtumisen vasta sen jälkeen. 
• Valkovuoto. Siittiöt käyttävät hedelmällistä valkovuotoa hyväkseen ja se auttaa niitä uimaan; hedelmällisintä valkovuotoa erittyy juuri ovulaation aikaan. Näin ollen valkovuoto on erittäin merkittävä tekijä ovulaation tunnistamisessa ja antaa viitteitä jo ennen sen tapahtumista.
• Kohdunkaulan asento ja muoto. Monet lähteet puhuvat tämän puolesta, mutta tätä 18. kiertoa ennen olen vain satunnaisesti osannut todella tulkita ja luottaa kohdunkaulaan. 
• Ovulaatiotestit. Ennen ovulaatiota LH-hormoni nousee ja ovulaatiotestit paljastavat tämän nousun. Testejä voi olla vaikea käyttää - tulkitseminen voi olla hankalaa ja näistä ei välttämättä tule aina positiivista tulosta.
• "Saniaiskuviot" ovulaatiomikroskoopissa. Syljen mikroskooppisessa tarkastelussa nähdään selviä muutoksia ovulaatioajankohtana.

Toissijaiset merkit:

• Statistiikka. Jos kierrot ovat tosi säännölliset, tilastoja ovulaatiopäivästä kannattaa ihmeessä hyödyntää. Mutta tähän ei saa ikinä luottaa yksinään! Aikaisemmat tulokset eivät ikinä takaa että seuraava kierto olisi tietynlainen.
• Ovulaatiokipu. Itse en ole tätä ikinä kokenut mutta jotkut kertovat, että voivat tuntea ovulaation tapahtumisen mahdollisesti pistävänä tunteena munasarjan kohdalla.
• Seksihalujen lisääntyminen. Luonnolla on selvästi keinonsa saada meidät lisääntymään!
• Ovulaatiovuoto. Itse en ole tätäkään kokenut mutta ovulaatio saattaa aiheuttaa pisaran veristä vuotoa, tämä saattaa näkyä esimerkiksi valkovuodon hienoisena värjäytymisenä punaiseksi.
• Aristus rinnoissa. Tämä voi olla hyvin henkilökohtainen merkki, ja sitä ei tietysti yksinään voi laittaa ovulaatiosta johtuvaksi, mutta on ilmeisesti varsin yleinen.